Kirkollisen median toimittaja Samuli Suonpää kysyi minulta, että miksi uskonto kiinnostaa uskonnotonta. Olisi pyytänyt ohjelmaankin haastateltavaksi, mutta aikatauluni eivät siihen venyneet. Ulos tullut ohjelma on hyvä, etenkin Islamin tutkijan kommentit.  Minulle kysymys on periaatteessa sama, kuin että miksi uskontoa ylipäänsä kritisoidaan. Pontena tiedustelulle taisi olla artikkelini "Luonnontiede on uskonnotonta", jossa lähinnä siteerasin kosmologi Kari Enqvistin esittämää puheenvuoroa aiheesta.

Voisi kysyä, että miksi luonnontieteilijät kuten Esko Valtaoja tai Kari Enqvist ovat käyneet vuosikausia vuoropuhelua uskonnollisten ihmisten kanssa ja kirjoittaneet lukuisia kirjojakin kritiikistä uskontoa kohtaan. Uskonnolliset tahot myös pyytävät heitä keskustelemaan aiheesta tilaisuuksiinsa. Ateisteilla ja Vapaa-ajattelijoilla on omat motiivinsa, lähinnä kai kirkon erottaminen valtiosta. Luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on erityisasema, kuten veronkanto-oikeus, verraten moniin muihin merkittäviin uskontokuntiin Suomessa.

Minusta uskonnonvapaus toteutuisi aidoimmin, kun nämä kirkkojen erityisasemat purettaisiin. Oma motiivini lienee kuitenkin vaivautuneisuus, kuten blogisti Lauri Gröhn on sen ilmaissut, uskonnollisuuteen liittyvästä maagisesta ajattelusta. (Jonka ajattelun kytkeytyessä päälle järki ja logiikka sumenee.) Suuriin uskontoihin liittyvä ajattelumaailma on peräisin Pronssikauden tai Antiikin maailmasta. Ajoilta, jolloin ihminen ei ymmärtänyt maailmankaikkeuden rakenteesta tai vaikkapa ihmisen fysiologiasta mitään. Jolloin ihmisten maailmankuva ja moraalisäännöt olivat kovin erilaiset. Esimerkiksi orjien pitäminen oli arkipäivää.

Maaginen ja taikauskoinen ajattelu on kuitenkin perustana vielä valtiomme poliittisessa päätöksenteossa. Vaikka luterilainen kirkko näyttää vaikenevan tai ei ainakaan nosta esiin tällaisia näkökulmia, niin konkreettinen esimerkki on arkipyhät. Kun nostetaan keskustelua, että voisiko helatorstain tai loppiaisen siirtää viikonlopulle, niin ei tarvitse kuin piispan ärähtää ja keskustelu hiljenee ainakin joksikin aikaa. Toinen esimerkki voisi olla valtion leikkauksista yliopistoja kohtaan. Kuten Itä-Suomen yliopiston professori Markku Myllykangas on väittänyt, niin Teologian osasto oli säästynyt leikkauksilta, samalla kun muualta leikataan.

Markku Myllykankaan vaatimuksesta teologian opetuksen lopettamisesta yliopistoissa en voi oikeastaan olla eri mieltä, varsinkin kun kirkkoon kuulumattomana sitä kustannan. Se, että teologisessa on tehty tieteen huippuyksikköstatuksen tasoista tutkimusta, osoittaa että tutkijat ovat noudattaneet Enqvistin kuvailemaa uskonnotonta tieteen metodia. Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta ne eivät todista, saatikka siitä että kristinusko olisi jotenkin tieteellisyydellä muita uskontoja paremmaksi aateloitu. Edesmennyt teologi Heikki Räisänenkin oli päätynyt miltei ateistiseen käsitykseen

Maaginen ajattelu pitää mielestäni myös portteja auki muulle vastaavalle ajattelulle. Jota kai sanotaan "henkisyydeksi". Sitä kautta vailla tieteellistä pohjaa olevat huuhaaopit, kuten homeopatia ja vaikkapa yksisarvishoidot, saavat vertaistukea. Niitä tunnutaan jotenkin siedettävän ja kai vakavasti puututaan vasta sitten, kun joku peruuttamaton tragedia on päässyt syntymään.

Yhteiskuntamme eduksi olisi, kun poliittiseen päätöksentekoon saataisiin paljon nykyistä enemmän järkeä ja rationaalisuutta, sekulaaria ajattelua.

Aiempi uskontokritiikkini löytyy täältä.