Helsingin Sanomat julkaisi 29.3. perusteluja äänestämiselle vaaleissa. Vaikka asia kuuluu ns. tabujen joukkoon suomalaisessa keskustelukulttuurissa, kuten vaikka jääkiekko tai kirkon poliittinen vallankäyttö, niin ajattelin silti käydä listan läpi oman kritiikin perusteella. 

”1 Äänestäminen on kansalaisoikeus, jota usein pidetään myös kansalaisvelvollisuutena.”

Tuo oikeus on toki taisteltu aikoinaan kansakuntamme itsenäisyyden syntyajoilla. Oikeuden tai velvollisuuden käyttämättä jättämisestä ei kuitenkaan synny mitään seuraamuksia, pelkästään vaalisalaisuuden takia. Huonoa äänestysprosenttia päivitellään vaalien jälkeen muutamassa lehtijutussa, mutta kunnanvaltuustot ja Eduskunta pystynevät järjestäytymään, vaikka äänestysprosentti olisi 15. Verraten esimerkiksi kirkkovaltuustot.

”2 Ihmisen pitää äänestää jo pelkästään periaatteesta. Se on osoitus siitä, että uskoo kansainvaltaiseen demokratiaan ja puolustaa sitä. Korkea äänestysprosentti on arvo sinänsä, tunnustus demokratialle.”

Mutta entä jos omasta mielestä kansainvaltaisessa demokratiassa olisi korjattavaa? Kyse ei ole edes uskonasiasta, sillä onhan todettu monestakin suusta, että nykyinen järjestelmä vie mielipiteen tiedon ja faktan rinnalle, monesti sen ohi. Jos on seurannut esimerkiksi YLE:n Puoluepäivä-lähetyksiä, niissäkin vaikeiden asiasisältöjen sijaan keskitytään ideologisiin mielikuviin, puhujan viihdyttäjäntaitoihin ja henkilöiden tai ryhmittymien välisiin gladiaattoritaisteluihin.

Ns. vallan vahtikoirat eli media ja akateemiset tutkijat eivät ole tässä yhtään parempia. Panee miettimään, että mitä tekemistä politiikan tutkimuksella on tieteen kanssa. Kun sisältökysymykset on välttämätön paha, ruoditaan gallupheilahteluja ja valtataistelua, mielkuvia henkiöistä ja esiintymistä. Media ruotii lillukanvarsia, kuten gallupkannatuksen virhemarginaalien sisään mahtuvia muutoksia. Oman suosionsa ts. rahoituksensa takaamiseksi nämä vahtikoirat joutuvat menemään samaan henkiseen laiskuuteen kuin äänestävä kansa.

”3 Äänestäminen on yksi keino vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen.”

Enpä ole vaikutusta havainnut, vaikka äänestänyt olen vuosikymmeniä erinäisissä vaaleissa. Sanotaan että pienistä puroista syntyy suuri virta, mutta toisaalta sanotaan, että sota ei yhtä miestä kaipaa (olipa tämä millainen tahansa).

”4 Kaikkien pitää äänestää, jotta mikään yksittäinen äänestäjäryhmä ei saisi suhteessa liian isoa valtaa.”

Sama kuin vastaus 3.

”5 Äänestämällä saa oikeuden urputtaa seuraavat neljä vuotta poliittisista päätöksistä, jos on edes yrittänyt vaikuttaa.”

Urputtaa voi pelkästään päätösten kohteeksi joutuvana kansalaisena/veronmaksajana/julkisten palvelujen käyttäjänä.

”6 Jos ei äänestä, antaa äänioikeutensa jollekin toiselle.”

Sama kuin vastaus nro 3. Vaikka en haluaisi miksikään Putinin informaatiosodan kätyriksi ryhtyä, niin järjestelmää pitää silti olla oikeus kritisoida, kansalaisoikeuden ja veronmaksun perusteella.

”7 Äänestäminen on Suomessa teknisesti helppoa.”

Metsästät esiin paperipinkkoihin unohtuneen ilmoituksen äänestysoikeudesta. Etsit netistä katuosoitteen äänestyspaikasta. Pistät paikan navigaattoriin. Ajat paikalle, etsit parkkipaikan. Menet sisään jonottelemaan. Kopissa saat lyijykynän jolla yrität sitä seiskaa piirtää persoonalliseen tapaasi niin, ettei vaivalla piirtämääsi numeroyhdistelmää hylätä. Ajat takaisin kotiin.

Netissä äänestämistä ei vain voi digiaikana saada toteutettua, johtuen riskistä, että tulos hakkeroitaisiin. Ja vaalisalaisuutta pidetään pyhänä.

”8 Äänestää voi siitä ilosta, että Suomessa on äänioikeus ja vapaat vaalit.”

Näin on ollut kai jo itsenäisen Suomen alusta asti. Vaikuttamistapoja on todellakin muitakin. Uskon, että tällä blogillakin on suurempi vaikutusarvo kuin äänelläni.

”9 Äänestäminen ei vaadi syvää asiantuntemusta politiikasta, riittää kun ottaa vähän selvää puolueesta ja ehdokkaasta.”

Siksipä saamme valtuustoihin ja Eduskuntaan sivistymättömiä ja asioista tietämättömiä teuvohakkaraisia, jotka jatkuvasti osoittavat sen, etteivät ole tehtäviensä tasalla, jokaisella julkisella möläytyksellään. Kaikkiin muihin julkisiin päättäjätehtäviin on tiukat pätevyyskriteerit ja valintaprosessit.

”10 Äänestämällä voi protestoida tehokkaammin kuin olemalla äänestämättä.”

Viitaten vastaus 8, tämä kirjoituksenikin saattaa vaikuttaa tehokkaammin.

”11 Äänestää pitää siksi, että yhdelläkin äänellä on väliä, kun tuloksia lasketaan.”

Aiempi vastaukseni: olen äänestänyt vuosikymmeniä eikä mikään näytä muuttuneen. Sota ei yhtä miestä kaipaa.

”12 Äänestämällä saa hyvän keinon lähestyä valitsemaasi poliitikkoa, jos aihetta ilmenee: ”Hei, olen äänestäjäsi ja…”

Viitaten vaalisalaisuus, mitään seuraamuksia ei synny siitä jos jättää äänestämättä. Mikäli tosiaan uskoo, että poliitikolle suoraan puhuminen jotenkin auttaa, niin tämä tuskin tiukkaa sinulta, että kävitkö äänesstämässä. Poliitikolle voi aina esittää valkoisen valheen siitä että äänesti.

”13 Äänestää pitää siksi, että päättäjät tarvitsevat kansalta kunnon valtuutuksen tehdä vaikeitakin päätöksiä isojen muutosten yhteiskunnassa.”

Mutta ansaitsevatko ne tätä valtuutusta, nykyisen systeemin valuvikojen takia, jotka selostin edellä?

”14 Äänestää pitää siksi, että politiikka ei ole luonnonilmiö vaan ihmisten toimintaa, jonka laatu riippuu siitä, ketkä on äänestetty valtaan.”

Valittujen edustajien laatua kun nimenomaan ei kontrolloida mitenkään.

”15 Äänestää pitää siksi, että Suomessa on edustuksellinen demokratia, joka perustuu äänestämiseen, eikä parempaakaan järjestelmää ole vielä kehitetty.”

Mutta sitä on aina mahdollisuus kehittää. Tieto ja pätevyys tärkeimmäksi kriteeriksi, populistinen ja ideologinen mielikuvapolitikointi romukoppaan. Tehtäviensä tasalla olemattomat oltava korvattavissa koska tahansa ja riippumaton faktantarkistus poliitikkojen väitteille otettava tähän perusteeksi.

”16 Inhoatko jotakin aatesuuntaa tai puoluetta? Jos jätät äänestämättä sen vastavoimaa, sitä helpompi inhokkisi on päästä valtaan.”

Inhoaminen ei auta yhtään mitään tai ketään, vie pelkästään energiaa itseltä vääriin asioihin. Koko sana inhoaminen edustaa juuri kritisoimaani mielikuvien varassa lillumista tärkeissä asioissa. Kaikissa aatesuunnissa ja puolueissa on perustavanlaatuisia ongelmia, pelkästään vaikkapa puoluekuri. Samoin kuin epäpätevien hyväksyminen edustajakollegoiksi.

Lisäksi monissa puolueissa ideololista aatteen paloa suorastaan ylistetään. Joka uskonnollisuuden tyyppisenä hämärtää järkeä ja rationaalista ajattelua -omien ajatusten romantisoinnilla ja poliitisten vastustajien demonisoinnilla.

”17 Kuntavaaleissa pitää äänestää erityisesti siksi, että kunta päättää tavallisen ihmisen kannalta tärkeimmistä arjen asioista, kuten koulujen määristä, opetusryhmien koosta, kaupungin kaavoituksesta ja liikuntapaikoista.”

Toki päätetään, mutta päättäjien pätevyyttä kyseisiin tehtäviin ei varmisteta mitenkään. Samoin puoluekuri varmistaa, ettei äänestämäsi henkilön omalla näkemyksellä ole väliä jos se on ristiriidassa puolueen kanssa.

”18 Äänestää pitää, vaikka olisit kiinnostunut puolueiden ulkopuolisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Muutoksiin tarvitaan myös puolueita ja niiden ehdokkaita, koska he päättävät rahasta, esimerkiksi valtion ja kuntien veroista ja budjeteista.”

Mieluummin sen korjausprosessin jälkeen, kun aatteet ja ideologiat sekä mielikuviin, lillukanvarsiin ja henkilöihin keskittyviin gladiaattoritaisteluihin perustuva politikointi lopetetaan.

”19 Kuntavaaleissa on enemmän ehdokkaita kuin muissa vaaleissa. Hyvässä lykyssä tunnet jonkun ehdokkaan henkilökohtaisesti.”

Omasta kaupungistani tunnen tasan yhden ja henk. koht. hänet tuntien en häntä luottamushenkilökseni valitsisi missään tapauksessa. Epäilen ehdokkuutensa motivaatioksi kroonisen pätemisen tarpeen. Pitää kiinni yhteisesti sovitusta vain silloin, kun pääsee itse näyttämään hyvältä.

”20 Äänestämisestä tulee hyvä mieli ja tuntee itsensä kunnon kansalaiseksi.”

Voi tulla, jos on valmis unohtamaan lukuisat ongelmat mitä edustukselliseen demokratiaan liittyy.

”+1 On loppujen lopuksi vähän hyviä syitä, miksi kannattaa jättää äänestämättä.”

Ai jaa, no edellä esitin mielestäni joukon hyviä syitä.

Sanotaan, että edustuksellinen demokratia on läpileikkaus kansasta. Onkohan olemassa sellaista menestynyttä organisaatiota, jonka päättäjät ovat läpileikkaus henkilöstöstä? Jos kaikki asiat päätetään hitaimman ja tyhmimmän mukaan, niin kuinka hyvin pärjäämme globalisaation puristuksessa.

P.S. Ajatus siitä, että HS:n juttu on löysää argumentointia, joka haittaa demokratian kehittämistä, on tietysti mielipide. Jota olen kuitenkin yrittänyt perustella. Edustuksellista demokratiaa kritisoidaan myös mediassa ajoittain, Emil Elo moitti poliitikkojen epärehellisyyttä faktana ja Esko Valtaoja on pitänyt epädemokraattisen pulinansa. Tuomas Enbuske bloggasi, että edustajat puhuvat salissa päinvastoin kuin baarissa kaljalla. Kuuluuko demokratiaan se, että nämä jutut vaietaan, unohdetaan ja jatketaan entiseen malliin.

Ja jos ajatellaan, että sama se vaikka valitsemani edustaja vähän valehtelee tai oikoo asioita, kunhan puolustaa itselleni tärkeää asiaa, niin eikö silloin Donald Trumpin arvostelu ole aika moraalitonta.