Yhteiskunnallsena keskustelufoorumina päteväksi ja median huomioimaksi osoittautunut Suomi Areena alkaa taas. Tilaisuuden nettiportaali uutisoi kirkon vahvaa läsnäoloa tapahtumassa, jopa kahdeksan ev. lut. piispaa mukana.

Eipä siinä mitään, kyllä esim. luterilaisen kirkon roolista ja tilasta yhteiskunnassamme keskustella kannattaakin, vaikka toisaalta näyttää ilmiselvältä, että nämä tilaisuudet on järjestetty kirkon lobbaamiseen. Ja täten epäilen, että kovin kriittiset äänet kirkon yhteiskunnallista ts. poliittista valtaa kohtaan jäävät paitsioon tai vaikka sellaisia esitetään (kiintiökriitikot keskustelupaneeleissa), niin ne vaietaan kuoliaaksi.

Asiat missä olen huomannut piispan vuorovaikutusta, on ollut keskustelu tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyssä sekä kannanottona homojen kirkossa vihkimisen puolesta. Jotka kannanotot ovat sikäli jääneet yksittäisiksi (Mäkinen) että kirkon virallinen kanta on kielteinen. Samoin piispa on saattanut ärähtää kun jälleen kerran on virinnyt keskustelu helatorstain ja loppiaisen siirroista viikonlopulle. Piispa on väittänyt, että luonnontieteellä ja teologialla on kovasti yhteyttä, minkä olen itse perustellusti osoittanut olevan potaskaa. Joku piispa lienee ottanut kantaa maahanmuuttajatilanteeseenkin liittyen, vaikka itsensä aidosti likoon laittavia, karkotusten parissa taistelevia ja homoja vihkiviä on ollut yksittäisissä papeissa.

Kirkon yhteiskunnallisen aseman yksi tukipilari on teologian eli jumaluusopin opettaminen yliopistoissa. Joka akateeminen status saanee tavallisen kansalaisen ajattelemaan, että evankelisluterilainen uskonoppi on jotenkin ”parempi” kuin moni muu usko tai henkisyyden osoitus, kuten vaikka nyt modernit yksisarvishoidot tai enkelipallot. Vasta sain lukea mm. väitöskirjaprojektista, jossa mietitään pitäisikö avaruuden pieni vihreä mies kohdatessa kastaa kristinuskoon vaiko ei. Tällaisella täysin spekulatiivisella mielipidekysymyksellä ei voi millään olla tekemistä tieteen kanssa. Epäilen, että teologien tärkein tutkimuskysymys on saada kirkon asema muuttuvassa sekularisoituvassa yhteiskunnassa perustelluksi aina uudestaan.

Ehkä kirkon poppamiehillä joku esimieshierarkia tarvitaan, perinteisiin perustuen. Voihan se olla, että piispalla suunnattoman kokemuksensa ja kouluttautuneisuutensa ansiosta on jotakin erityistä jumalallista, salattua viisautta, sellaista jota sitten erilaisilla julkisilla keskusteluareenoilla ja mediassa voi sopivina annoksina jakaa meille maan matosille. Julkistaa että kirkon asema yhteiskunnassa on perusteltu osana "perinteitä" ja sitä ei ole mitään aihetta tarkastella uudestaan. (Ne perinteetkin ovat muuttuvaa sorttia).

En ole kirkonihmisiltä yhtään kovin nerokasta tai oivaltavaa kommenttia kuullut. Päinvastoin, heidän sanomansa kuulostaa sellaiselta, jonka periaatteessa kuka tahansa meistä voi omilla aivoillaan päätellä. Ja kun näin on, sanomansa kuulija voi ehkä kokea ahaa-elämyksen, että hänen omat ajatuksensa myötäilevät tällaisen Suuren Ajattelijan näkemyksiä. Joka itsetehostus voi olla osa mekanismia, joka pönkittää kirkon poliittista valtaa ja piispoja täten tarvitaan ainoastaan tätä varten.